Vaalityössä onnistuminen

Keskustan vahvuus vaaleissa on paikallisuus ja ihmisten kohtaaminen heidän arkiympäristössään. Se on menestyksemme pohja myös tulevissa maakunta-, eduskunta- ja Euroopan parlamentin vaaleissa.

Jaan vaalit neljään osa-alueeseen: Ehdokashankintaan, vaalisuunnitelmaan, toteutukseen ja vaalien jälkiseen analyysiin. Näistä keskustassa olemme erityisen vahvoilla toteutuksessa. Muista osa-alueista olen käsitellyt vaalien jälkeistä analyysia jo aiemmissa kirjoituksissa.

Keskustan menestys lähtee ehdokashankinnasta

Vaalimenestys pohjaa aina onnistuneeseen ehdokashankintaan. Ilman hyviä ehdokkaita muu vaalitoiminta menettää merkityksensä. Keskustan menestys esimerkiksi kuntavaaleissa on perinteisesti perustunut ahkerien ehdokashankkijoiden panokseen ja hyvään ehdokasasetteluun. Osaltaan hyviä kuntavaalituloksia on pohjustanut laaja paikallisyhdistysverkko. Kuntien ja kaupunkien eri osissa hyvin tunnetut ehdokkaat on löydetty keskustan listoille.

Keskustan kuntavaalien heikentynyt tulos on osaltaan seurausta samasta asiasta. Yhteiskunnan rakenne on muuttunut ja ehdokashankinta on aiempaa työläämpää.

Puoluesihteerinä panostaisin yhä enemmän ehdokashankinnan onnistumiseen. Puolueen pitää tulla totuttua enemmän avuksi ehdokaslistojen täyttämiseen. Puolueen tehtävänä on antaa työkaluja ehdokashankinnan onnistumiseen paikallisella tasolla. Meidän on yhdessä etsittävä keinoja ja uusia tapoja lähestyä potentiaalisia ehdokkaita.

Tällä hetkellä emme pidä yhteyttä ehdokashankkijoihin, emmekä kerää hyviä ja onnistuneita ehdokashankintatapoja oppaaksi seuraaviin vaaleihin. Koulutamme ehdokaskouluttajia, mutta emme uusia ehdokashankkijoita. Tähän haluaisin yhdessä piirien ja paikallisten toimijoiden kanssa rakentaa toimivan ehdokashankinnan prosessin.

Ehdokashankintaan pitää myös satsata sosiaalisessa mediassa. Keskustan on lisäksi löydettävä tie muihin järjestöihin ja harrasteseuroihin ehdokashankinnan onnistumiseksi. Ehdokashankinta on nostettava vaalitoiminnan priorisoinnin kärkeen. Hyvällä ja organisoidulla ehdokashankinnalla saamme myös uusia jäseniä, uusia järjestötoimijoita ja uusia keskusta-aatteen edistäjiä.

Ehdokkaiden tukiryhmiin kannattaa houkutella runsaasti myös muita kuin puolueen jäseniä. Ehdokkaat ja tukiryhmät pitää sitouttaa keskustan toimintaan heti vaalien jälkeen - tuloksesta riippumatta. Ihmiset sitoutuvat helposti ehdokkaaseen ja hänen ajamiinsa asioihin. Vaalityö voi kuitenkin olla portti mukaan keskustan toimintaan.

Kohti yhdessä tekemistä ja vaaliosaamisen jatkuvaa kehittämistä

Luotsaisin puolueen vaalityötä entistä enemmän yhdessä tekemiseen. Yhdessä tekeminen lähtee jo puolueen vaalisuunnitelman perustuksista. Haluan rakentaa puolueen vaalisuunnitelman yhdessä piirien asiantuntijoiden kanssa. Olemassa olevat yhteisöt sekä puolueen sisäiset ja ulkoiset verkostot on pystyttävä hyödyntämään vaalityössä, se on tehokasta vaaliviestintää.

Vaaliosaaminen ei ole pysyvä olotila. Mediat ja markkinoinnin keinot muuttuvat jatkuvasti. Tässä kehityksessä meidän tulee edelleen kehittää vaalitoiminnan osaamistamme. Digitaaliset alustat on otettava täysimääräisesti käyttöön ja niiden osalta on jatkuvasti päivitettävä osaamista. Puolueen pitää tarjota kenttäväeltä kampanjoinnin toimivat työkalut ajoissa.

Keskustan vaalitilaisuuksien pitää olla monipuolisia niin aiheiltaan kuin toteutustavoiltaan. Keskustan pitää näkyä suomalaisten luontaisissa ympäristöissä. Kokoussaleihin viedyt vaalitilaisuudet eivät houkuttele. Keskustan pitää olla siellä, missä ihmiset jo valmiiksi ovat: tapahtumissa, kohtaamispaikoissa ja rohkeasti myös puolueelle uusissa ympäristöissä.

Viestinnän on oltava näkyvää

Vaalit ovat ennen muuta viestintää. Vaalityön onnistuminen rakentuu vahvalle viestille, joka on rakennettu keskustaväen kesken yhdessä. Tuon viestin on kosketettava suomalaisia henkilökohtaisella tasolla. Vaaleissa on aina oltava paikallisia puhutteleva teemoja ja tutut kasvot. Suomalaisia askarruttaviin kysymyksiin on löydettävä keskustan aatteen ja arvojen mukaiset kannat. Ne pitää viestiä eri kanavissa tehokkaasti. Keskustan on oltava vaaliviesteillään näkyvä ja nopea kaikissa viestintäkanava.

Kaikkien keskustan ehdokkaiden pitää tietää puolueen pääteemat ja kannat ajankohtaisiin kysymyksiin. Vaaliteemat on rakennettava osallistavasti, jotta jokainen halukas pääsee mukaan muodostamaan puolueen teesejä ja linjoja. Jos teemat onnistutaan joukkoistamaan, ehdokkaat todennäköisesti sitoutuvat niihin ja ajavat niitä innokkaammin kuin, jos ne annetaan valmiina.

Vaaleja ei käydä rahalla, vaan sanomalla ja tunteella. Vaaleilla on tapana kallistua vaaleista toiseen. Erityisen tärkeää keskustan periaatteiden puolesta on pyrkiä varmistamaan, että ehdokkaiden omat kampanjabudjetit pysyvät kohtuuden rajoissa. Ehdokkuus ei missään vaaleissa saisi jäädä kiinni lompakon paksuudesta.

Kaikki vaalit ovat yhtä arvokkaita

Monesti eduskuntavaalit nostetaan vaaleista suurimpaan rooliin. Minusta kaikki vaalit ovat yhtä arvokkaita. Seurakuntavaalit ja kuntavaalit luovat pohjan aina niitä seuraaviin eduskuntavaaleihin. Näen siksi vaalit katkeamattomana ketjuna. Tulevien maakuntavaalien merkitystä ei voi riittävästi korostaa tässä ketjussa. Etenkin kun on kyse merkittävästä palveluiden uudistamisesta.

Vaalit ovat arvokkaita myös puolueen taloudelle. Kuntavaalien tulos luo pohjan kunnallisjärjestöjen taloudelliselle pohjalle. Tulevat maakuntavaalit ovat tärkeitä piirien taloudelle, yhtä lailla kuin eduskuntavaalit luovat taloudellisen pohjan puolueen taloudelle. Kaikkien vaalien merkitys keskustan taloudelle ja sitä kautta näkyvyydelle eri tasoilla on siis yhtä arvokas.

Vaalityössä onnistuminen vaatii siis myös, että että vaalien jälkeen aletaan valmistautua seuraaviin vaaleihin. Siksi on pidettävä huoli, että ehdokkaat tukiryhmineen kokevat itsensä tervetulleiksi keskustan toimintaan myös vaalien välillä.