Tulevaisuuden puolue

Keskusta osaa kantaa vastuuta koko Suomen kehittämisestä. Jotta se voi tehdä sitä tulevaisuudessakin, sen on kehitettävä omaa
toimintaansa. Luottamusta saa vain puolue, joka osaa pitää omat nurkat kunnossa. Suomalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvussa, keskustassa on osattava lukea, millaiseen toimintaan kiinnostus kohdistuu.

2000-luvulla on vahvistunut mielikuva, jonka mukaan poliittinen toiminta olisi vain taistelua äänistä, luottamuksesta ja
vaikuttamisen paikoista. Ajattelen niin, että tulevaisuuden poliittinen toiminta pitää nojata arvoihin, aatteellisiin pohdintoihin, päämääriin ja innostukseen. Tämän mukaisesti keskustaa on nyt kehitettävä.

Suunta myös puolueesta ulospäin

Puolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on arviolta noin 200.000 ja eduskuntavaaleissa annetaan liki 3 miljoonaa ääntä. Tämä suhde kuvaa karuttomasti, mikä on jäsenistöjen suora merkitys vaalituloksissa. Siksi keskustankin kannattaa panostaa vapaisiin verkostoihin, kansalaistoimintaan ja vaikuttamiseen yhteiskunnan eri tasoilla. Kumppanuudet ja laaja toiminta vaikuttavat mielikuviin keskustasta. Näin murretaan ennakkoluuloja.

On myös ajan merkki, että suomalaisten äänestysuskollisuus on laskenut. Keskustankaan kannatus ei ole automaattista.

Yhdessä tekemistä ja laajaa osallistamista

Entisaikaan puoluetoiminnassa puhuttiin henkisestä kilvoittelusta. Siksi Keskustankin kehittämisessä on oltava mukana tunteita,
tekemisen paloa, keskinäistä kannustamista, yhteisiä kokemuksia ja oppimista.

Puolueiden ja edustuksellisen demokratian rinnalle syntyy uusia osallisuuden ja päätöksenteon muotoja. Näitä on seurattava ja sisällytettävä parhaita käytänteitä mukaan keskustan sisäiseen toimintaan. Ajattelen kuitenkin niin, että keskustalaisuudessa on jotakin omaleimaista, josta emme voi luopua. Se liittyy hetkiin, joissa jäsenet kohtaavat ja keskustelevat yhdessä. Niiden kautta on vastakin rakennettava keskustan linjat. Osallisuutta on laajennettava yhteisiä kohtaamisia kunnioittaen.

Keskustassa on löydettävä tapoja vaikuttaa myös niin, ettei aktiivi välttämättä toimi alueellisessa järjestössä. Yhden asian liikkeet on saatettava osaksi keskustaa. Täytyy olla entistä enemmän mahdollisuuksia järjestäytyä itseään kiinnostavan teeman ympärille ja osallistua sen osalta keskustan toimintaan.

Rohkeasti tulevaisuuteen

Puoluetoiminnan kehittäminen edellyttää puoluesihteeriltä johtajuutta, erityisesti silloin kun puolue on hallitusvastuussa. Nyt on paikka esittää esim. 2030-kehittämisohjelmat, joiden kautta keskusta organisaationa menee eteenpäin ja jotka tarjoavat mukana oleville uutta intoa, toiminnan iloa, yhteiskehittämistä, osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Keskusta voi olla jatkossakin suomalaisia politiikkaan innostava puolue, joka osaa ja jonka ovet ovat auki.

Tulevaisuuden puolue, Keskusta, on kansanliike, joka pohjaa arvoihin, käy aktiivista keskustelua aatteesta ja päivänpolitiikasta, kuuntelee herkällä korvalla kansan hiljaisia rivejä. Uudistaa rohkeasti sitä, mitä on uudistettava, ja pitää kiinni siitä, mistä on pidettävä kiinni. Enemmän kuin mistään organisaatiorakenteesta tulevaisuuden puolueessa on kyse asioista ja sisällöistä, joita se uskaltaa asettaa pohdittaviksi ja haastettaviksi. Keskusta on aina ollut rohkea. Rohkeudella löydämme myös tiemme tulevaisuuteen.