Keskustan viestinnän kehittäminen

Viestinnässä onnistuminen on puoluetyön ikuinen akilleen kantapää. Keskustankin on sitä jatkuvasti kehitettävä. Tärkeintä on muistaa, että viestintä on kaksisuuntaista, siihen liittyy vastavuoroisuus ja palaute. Tiedottaminen on taas yksisuuntaista tiedon jakamista tai välittämistä, sitäkin tarvitaan, mutta se ei riitä.

Viestintä ei ole puoluetyön itseisarvo. Viestintä on väline siihen, että suomalaiset pystyvät laajasti ymmärtämään, mitä keskusta ajankohtaisista asioista ja yhteiskunnasta ajattelee ja mikä milloinkin on pääteemamme. Viestintää
tarvitaan myös yhdessä rakentamiemme ohjelmien ja tavoitteiden entistä parempaan hyödyntämiseen. Parhaimmillaan viestintä myös osallistaa ja toimii käytännön työkaluna niin puolueelle, eduskuntaryhmälle kuin valtuustoryhmille. Tarvitsemme parempaa viestintää keskustan kaikilla tasoilla.

Viestinnässä onnistuminen on elintärkeää erityisesti nyt, kun puolue lähtee kolmen vaalin supervuoteen. On suunniteltava, kuinka hoidetaan sisäinen ja ulkoinen viestintä, sosiaalinen media, jäsenille ja mahdollisille kannattajille suunnattu viestintä ja poliittinen media. Viestinnällä pitää uskaltaa hakea pistevoittoja päivittäisissä politiikan väännöissä sekä rakentaa pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle ja ohjata sitä keskustan kannalta oikeaan suuntaan. Ei kannata myöskään kiertää sitä, että viestinnällä voidaan voittaa vaalit ja saada vaikutusvaltaa.

Kaikista tärkeintä on yhdessä koko keskustaväen kanssa rakentaa yhteinen viesti, yhdessä tekeminen on viestin uskottavuuden kannalta elinehto. Yhteisen viestin ympärille pitää puoluesihteerin johdolla suunnitella kohderyhmien mukaiset viestintäkanavat, välineet ja vastuunjaot.

Puoluesihteerikauden ensimmäistä vuotta Sotkamon puoluekokouksen jälkeen hallitsee vaalit. Keskustaväen on oltava koko ajan perillä siitä, mikä on puolueen viestintäsuunnitelma. Käytännössä tämä vaatii säännöllistä yhteydenpitoa ja vuorovaikutteisuutta jäsenten kanssa ja selkeitä tavoitteita puolueaktiiveille, miten viestintää voidaan vahvistaa paikallisesti. Keskustan näkyvyys esimerkiksi paikallislehdissä on tärkeää ja niissä paikallisten keskustalaisten on luontevaa pitää puolueen viestiä esillä.

Kun maakuntavaalien jälkeen uudet maakuntavaltuustoryhmät järjestäytyvät, puolueella pitää olla selkeät toimintatavat ryhmille, kuinka he osana vaikuttamistyötään pystyvät tehokkaasti viestimään keskeisille sidosryhmille ja äänestäjille maakunnan työstä. Tässä puoluesihteerin on tehtävä tiivistä yhteistyötä piiritoimijoiden kanssa. Parhaillaan piireissä viimeistellään maakuntavaaliohjelmia. Niistä pitää tehdä maakunnallisten luottamushenkilöiden viestinnän perusrunko.

Eduskunta- ja Euroopan parlamentin vaaleissa ohjelmatyön merkitys on hyvin keskeinen. Vaalien jälkeinen viestintä perustuu niille linjauksille, joista on muodostunut vaalityön kautta jo suurelle yleisölle teemoja, jotka yhdistetään keskustaan. Kansanedustajien ja europarlamentaarikkojen roolitus keskustan viestinnässä on rakennettava. Juuri nyt meillä on tässä liian hajanainen tilanne. Jokaisella pitää olla tilaa omalle viestinnälleen, mutta yhteisen viestin läpisaaminen on yhteinen etu, mihin pitää keskittyä nykyistä paremmin.

Sosiaalinen media on ratkaiseva viestintäkanava. Se tukee puolueen sisäistä viestintää, mutta ennen muuta sen hyöty liittyy ulkoiseen viestintään ja mahdollisille keskustan kannattajille kohdistettuun viestintään. Sosiaalisella medialla pystytään nopeasti vaikuttamaan mielikuvaan, joka keskustasta syntyy puolueen ulkopuolella. Sosiaalisen median haaste on sen nopea muutos. Maakuntavaaleissa toimiva sosiaalisen median hyödyntämistapa ei välttämättä toimi enää eduskunta- ja Euroopan parlamentin vaaleissa. Vaaliputken jälkeinen vuosi on hyvää aikaa järjestää koko järjestön kattava koulutus sosiaalisen median hyödyntämisestä osana laajaa viestintätyötä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Mahdollisille keskustan kannattajille suunnattu viestintä vaatii paljon kehittämistä. Tarvitsemme ytimekkään tietopaketin keskustasta kaikkiin viestinnän kanaviin. Kannattajille suunnatussa viestinnässä meidän pitää hyödyntää huomattavasti enemmän myös suurta yleisöä kiinnostavia poliitikkojamme. Keskustan pitkän kaaren yhteiskunnalliset saavutukset on myös tiivistettävä nopeasti kerrottavaan muotoon. Mahdollisia kannattajia varten koostettava paketti toimii mainiosti myös uusien jäsenten perehdytyspakettina ja ensikontaktina keskustaan.

Poliittista mediaa on pidetty keskustan viestinnän kipupisteenä. Sen hoitaminenkin vaatii sinnikästä perustyötä. Politiikan toimittajiin on pidettävä yhteyttä ja heitä on kohdeltava palveluotteella. Puoluesihteerinä tukisin piirien puheenjohtajia ja toiminnanjohtajia olemaan säännöllisesti yhteydessä maakuntamedioihin. Maakuntamediat ovat luettuja ja seurattuja, siksi niiden merkitys keskustan viestin läpimenolle on keskeinen.

Keskustan viestinnän kehittäminen jaksottuu Sotkamon jälkeen ensimmäisenä vuonna vaaliviestintään ja toisena vuonna keskustatoimijoiden koulutukseen. Meidän on mahdollista käyttää koko kaksivuotiskausi viestimme kirkastamiseen yhdessä keskustan kaikilla toiminnan tasoilla. Hyvin suunniteltu viestintä palvelee järjestötyön kehittymistä ja yhteisöllisyyden vahvistumista. Siksi siihen kannattaa panostaa.

Viestintä on käyttäytymistä ja asenteita. On hyvä muistaa, että kaikki mitä puolueessa tehdään, on viestintää. Onpa kyse kahvituksesta kaupan edessä tai puoluekokouksesta. Tai kirjoittaapa valtuutettu paikallislehteen tai puolueen puheenjohtaja puhuu tv-uutisissa. Jokainen on viestijä ja siksi jokaisella puolueen jäsenellä on oltava mahdollisuus kehittää omia viestintätaitojaan.

Viestintä ei ole irrallinen toiminto. Se on osa kokonaisuutta. Puolueen idea ei ole olla viestintäkone. Puolueen idea on koota ihmisiä yhteen keskustelemaan, tekemään päätöksiä ja vaikuttamaan paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti, Euroopan tasolla ja jopa globaalisti. Viestintä on tässä tehokas väline.