Keskustan sisäinen ja ulkoinen verkostoituminen

Verkostoitumisen merkitys esimerkiksi työelämässä tunnistetaan hyvin. Verkostoituminen on lisäksi edellytys vaikuttamiselle. Tämä pätee myös puolueisiin.

Keskustan verkostoitumiselle on tarvetta. Pitää verkostoitua sisäisesti eli käytännössä kerätä joukot yhteen. Toisaalta keskustan kannattaa verkostoitua myös ulospäin.

Keskusta on itsessäänkin verkosto. Keskusta kokoaa yhteen ihmisiä, joilla on halu ja tarve muuttaa maailmaa. Verkosto ei ole koskaan valmis, vaan se kehittyy ja kasvaa. Sitä pitää myös ohjata. Keskustan pitää huolehtia, että meidän oma verkostomme on paikka, jossa voi jakaa omia kokemuksiaan, näkemyksiään ja keskustella - mahdollisuus kokea yhteiskunnallisen liikkeen osallisuutta. Puolue on olemassa sen kaikkia toimijoita varten.

Keskusta ei ole yhden asian liike. Keskusta ei ole myöskään suljettu kupla. Se tarvitsee verkostoa ja keskustelua.

Moni keskustalainen työskentelee tai toimii aktiivisesti erilaisissa järjestöissä niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Nämä
ammattijärjestöissään, MLL:ssä, MTK:ssa, yrittäjissä tai monissa muissa järjestöissä toimivat keskustalaiset kannattaa koota säännöllisesti tuomaan osaamisensa puolueen ohjelmatyöhön tai järjestön kehittämiseen. Kumpikin voittaa – puolue ja henkilö - kun olemassa tavat olla mukana rakentamassa keskustaa. Keskustalaisten järjestövaikuttajien kokoaminen yhteen on myös viestintää. Viesti kulkee molempiin suuntiin, avartaa ajattelua ja lisää ymmärrystä erilaisista näkemyksistä järjestöjen ja puolueen kesken.

Keskustaperheen yhteistyö

Merkittävä osa sisäistä verkostoitumista on koko keskustaperheen yhteistyön syventäminen. Keskustan sisarjärjestöjen yhteistyötä
pitää tiivistää. Myös puoluetoimiston, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa toimivan meppiryhmän välisiä yhteisiä toimintoja on hyvä kehittää ja syventää. Se tekee politiikastamme linjakasta, pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Keskustalaista europarlamentaarikoista on myös saatavissa näkyvyyshyötyä puolueelle.

Omien EU-toimijoidemme ohella keskustan on tärkeää verkostoitua myös kansainvälisesti. Pohjoismaisesta keskustaperheestä on
saatavissa hyviä esimerkkejä kannatuksen kestävälle nousulle ja järjestötyön kehittämiselle. EU-tason ja sitä laajemmalla verkostoitumisella pystymme vaikuttamaan tulevaisuuskysymyksiin sekä sellaiseen lainsäädäntöön, joka tulee ajallaan aina myös kansanedustajiemme päätettäviksi.

Keskustaperheen yhteistyön syventäminen on erityisesti puoluesihteerin vastuulla. Käytännössä se tarkoittaa tiivistä yhteydenpitoa esimerkiksi sisarjärjestöjen kanssa. Sisarjärjestöjen kanssa voidaan jakaa ohjelmatyövastuita ja ratkaista järjestön kehittämiseen liittyviä kysymyksiä yhdessä. Kaikista tärkeintä on olla jatkuvasti ajan tasalla siitä, mitä muissa järjestöissä tapahtuu ja on suunnitteilla.

Keskustan rikkaus on sisarjärjestöt, jotka erityyppisillä toimintatavoillaan houkuttelevat puolueeseen uusia jäseniä. Sisarjärjestöjä on siksi syytä tukea työssään ja pitää lähellä puoluetta. Puoluesihteerin työotteen pitää olla rakentava, luottamusta herättävä ja vuoropuheluun perustuva tässä puolueen sisäisessä työssä.

Suunta myös oman järjestön ulkopuolelle

Keskustan kannattaa suuntautua yhteiskunnassa myös oman järjestön ulkopuolelle. Puolueen yhteistyösuhteiden säännöllisyys eri kansalais- ja työmarkkinajärjestöihin vaihtelee liikaa. Tiivis kanssakäyminen pystytään hyödyntämään erityisesti poliittisessa suunnittelussa.

On myös hyvä huomata, että eri järjestöillä on merkittävä rooli julkisessa keskustelussa. Jos ajatellaan vaikkapa yhteiskunnan
keskittämisestä tai hajauttamisesta käytävää keskustelua, siihen osallistuvat merkittävästi myös muut kuin suoraan politiikan päätöksenteossa toimivat tahot. Niin kauan, kuin muiden keskustelijoiden, esimerkiksi keskeisten virkamiesten tai asiasta kiinnostuneiden järjestöjen, mielipide on painottuneesti keskittämisen puolella, keskusta jää hajauttamisen puolustajana
altavastaajaksi. Keskustan kannattaa vaikuttaa näihin toimijoihin niin, että niillä on aina tiedossa keskustan kanta ja perustelut. Hajauttaminen saa tuulta alleen vasta sitten, kun siitä on muodostunut julkisen keskustelun valtavirran mielipide.

Hyvällä verkostoitumisella pystymme varautumaan teemoihin, jotka nousevat ennen pitkää median ja muiden kanavien kautta pinnalle – myös keskustan vastattaviksi. Tämä on myös syy, miksi meidän kannattaa määrätietoisesti tukea keskustalaisia toimimaan myös muissa järjestöissä oman puolueen ulkopuolella. Mitä enemmän keskustalaisia toimijoita on vaikuttamassa
yhteiskuntaan ja myös ohjaamassa julkisen keskustelun suuntaa, sen parempi puolueelle.

Voisimme myös rohkeasti avata ohjelmatyötämme ulospäin. Olisi kiinnostavaa kokeilla vaikkapa avointa seminaari-iltaa puolueen
eduskuntavaaliohjelmasta järjestöille. Tilaisuudessa keskustan oma järjestöväki ja puolueen ulkopuoleiset vaikuttajat pääsisivät yhdessä hakemaan ratkaisuja Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lopullinen päätösvalta ohjelmista on luonnollisesti vain ja ainoastaan keskustalaisilla.

Yhteiskunnallisesti vaikuttavin kansanliike

Olen kampanjassani puhunut keskustan isosta kuvasta. Haluan rakentaa keskustasta yhteiskunnallisesti vaikuttavinta kansanliikettä. Ajattelemme ehkä, että olemme jo nyt vaikuttava kansanliike. Keskusta onkin vaikuttava poliittinen puolue, mutta laajaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen se ei enää riitä. On tunnistettava politiikan ulkopuoliset tahot, joiden vaikutus
yhteiskunnan suuntaan on merkittävä. Keskustan painoarvon näiden tahojen sisällä pitää kasvaa nykyisestä.

Puolueen kehittämistä ei voi perustaa sivulle vilkuiluun. On silti todettava, että olemme keskeisiä kilpailijoitamme jäljessä sen osalta, miten keskusta aktiivisesti näkyy ja toimii politiikan ulkopuoleisissa vaikuttajatahoissa. Mitään ei kuitenkaan ole menetetty. Mahdollisuudet ovat omissa käsissämme. Niiden lunastaminen vaatii pitkäjänteistä työtä, johon kannattaa ryhtyä. Sisäinen ja ulkoinen verkostoituminen maksaa vaivan.