Keskustajärjestöjen talouden kokonaiskuvan muodostaminen

Talous ei ole keskustan järjestötoiminnan perusta, mutta se luo toiminnalle raamit. Ajoittain talous luo toiminnalle tiukatkin raamit. Puoluesihteerin on johdettava taloutta erityisesti kahdesta näkökulmasta. Keskustan toiminnan on toisaalta pysyttävä taloutemme raameissa. Toisaalta talous ei saa nousta toimintaamme hallitsevaksi asiaksi. Tiukka menokuri on perussääntö,
mutta raha ei voi ohjata puoluetyötä.

Jo jonkin aikaa julkisessa keskustelussa on puhuttanut puolueiden rahoitus. Populismin sijaan peräänkuulutan politiikan
itsearvostusta. Keskusta on kuitenkin kansanliike eikä siksi odota, että valtion varoista suunnattaisiin merkittävästi enemmän rahaa puoluetyöhön. Suomi on vauras yhteiskunta. Jos politiikan toimijat osaavat nostaa politiikan arvostusta, myös puoluetoimintaan ja ehdokkaiden tärkeään työhön saadaan enemmän rahoitusta pienistä ja isommista puroista.

Keskustalaiset ovat tehokkaita varainhankkijoita. Useassa piirikokouksessa oli tänäkin keväänä arpajaisia ja myytäviä tuotteita puolueen toiminnan rahoittamiseksi. Näistä perinteisistä varainkeruumuodoista meidän kannattaa pitää kiinni. Niiden rinnalla on hyvä kehittää uusia rahoitustapoja. Mikä on 2010-luvun poliittista joukkorahoitusta? Mihin projekteihin ihmiset lähtevät mukaan kympin tai parin panoksella? Tätä keskustassa kannattaa pohtia.

Puolueen taloudessa hyvä lähtötilanne vaaleihin

Puolueen talous on nyt hyvässä kunnossa. Olemme eläneet, kuten olemme opettaneet. Puolueen velat on maksettu pois ja hyvällä
taloudenpidolla saatu aikaiseksi ylijäämäisiä vuosia. Menokurin ansiosta puolueella on vaaleihin mennessä taloudellista puskuria. Tämä on erittäin hyvä lähtötilanne vaalivuoteen.

Keskustassa sopeuduttiin myös nopeasti uudentyyppiseen puoluetukeen, jossa ei ole enää erillistä viestintätukea. Tällä
eduskuntakaudella saamme puoluetukea reilut 7,2 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa jaetaan Suomenmaalle. Puolueen budjetista päättää puoluevaltuusto, jakosuhteet ovat säilyneet vuodesta toiseen käytännössä samoina. Suomenmaan lisäksi puoluetuesta jyvitetään osat piireille, puoluetoimiston henkilöstökuluihin ja sisarjärjestöille.

Piirien taloustilanne on vaikeampi

Keskustan taloudesta puhuttaessa huomio keskittyy kuitenkin yleensä vain puolueen taloudenpitoon. Sen voidaan sanoa olevan hyvässä kunnossa. Sen sijaan keskustelusta usein unohtuu piirien taloudellinen tilanne, joka ei ole aivan niin hyvässä kunnossa kuin puolueen. Vain harva piiri tekee vuodesta toiseen ylijäämäisiä tuloksia. Osalla piireistä on velkaa. Piirejä ei voi jättää yksin.

Kaikkien keskustajärjestöjen talouden tilan tarkastelu on tärkeää, sillä esimerkiksi puolueen medianäkyvyys on pääosin piirien ja
kunnallisjärjestöjen varassa. Emme voi olettaa, että vaikkapa tilaisuuksista laitetaan maksullisia ilmoituksia lehtiin, ellemme yhdessä kanna vastuuta paikallisten järjestöjen taloudesta. Erityisesti tämä korostuu nyt, kun menemme kohti vaalivuotta.

Jos katsotaan erityisesti piirien taloutta, sitä on rasittanut ennen kaikkea vaalien kallistuminen. Tulevat maakuntavaalit eivät helpota tätä yhtälöä. Toivottavasti maakuntavaalien rahoitukseen olisi saatavissa kaikille puolueille läpinäkyvää ja puolueetonta rahoitusta, se olisi palvelus demokratialle. On kuitenkin hyvä muistaa vaaleihin liittyvä oravanpyörä - mitä enemmän puoluetukea nostetaan kallistuvia vaaleja silmällä pitäen, sitä enemmän vaalit kallistuvat pitkässä juoksussa.

Piirien käytettävissä olevat tulot muodostuvat pääosin puoluetuesta ja jäsenmaksutuotoista, jotka jyvittyvät myös perusyhdistyksille. Jäsenmaksutuotot vaihtelevat melko suuresti piirien välillä. Puoluevaltuusto suosittelee yhtenäistä 30 euron jäsenmaksua. Ajattelen niin, että puoluevaltuuston päätösten noudattaminen vahvistaa järjestömme sisäistä oikeudenmukaisuutta.

Kunnallisjärjestöjen osalta on hyvä muistaa, että niiden talous on ennen muuta riippuvainen kuntavaalimenestyksestä ja kertyvistä puolueverotuotoista. Toiminnan perustason taloudesta pitää aina pitää vastuullisesti huolta.


Uusia keinoja on etsittävä

Puoluesihteerin on yhdessä piirien kanssa etsittävä keinoja piirien taloudellisen tilanteen parantamiseksi ja vakauttamiseksi. Ongelmat ovat tehty ratkaistaviksi. On myös etsittävä uusia toimenpiteitä, joista mielestäni puoluevaltuustossa pitää käydä avoin ja reilu keskustelu. Samassa keskustelussa on pohdittava niitä keinoja, joilla voimme satsata nykyistä enemmän haastavien kannatusalueiden vaalitoimintaan.

Taloudenpito on pitkäjänteistä toimintaa. Nopeita tulosparannuksia on vaikea tehdä. Lisärahaa ei ole myöskään näkyvissä. Myös
puoluetuki pysynee suurin piirtein tällä tasolla. Vaalimenestys eduskuntavaaleissa ratkaisee puoluetuen tason. On siis toimittava aina aiempaa tehokkaammin ja tiukalla menokuurilla. Taloudessa ei ole oikotietä onneen. Mutta talouden kanssa on muuttuvissakin olosuhteissa mahdollista pärjätä niin, ettei se rajoita vaan tukee keskustan toimintaa.