Järjestöstä ja toiminnasta

Keskustaan liitytään halusta vaikuttaa yhteiskunnan suuntaan. Osalla jäsenistä syy kuulua puolueeseen on poliittinen, osa haluaa
olla mukana toiminnan tai muiden keskustalaisten, yhteisön, vuoksi. Puolueen toiminnassa ihmisen, jäsenen, pitää aina olla keskiössä. Erityisesti tämä pätee keskustaan, koska aatteemme ponnistaa ihmisyydestä ja paikallisuudesta. Aatteen on aina oltava kaiken toiminnan sydän ja järjestöä on jatkuvasti kehitettävä.

Keskustan, kuten muidenkin puolueiden ja järjestöjen, merkittävin haaste tulevaisuudessa liittyy järjestötyön vetovoimaisuuteen. Sen ratkaisemiseen ei kannata ryhtyä keksimään ihmereseptejä, vaan järjestötyön vetovoimaisuus on saavutettavissa samoin konstein kuin ennekin: on oltava jäsenten asialla ja toiminnan on vastattava jäsenten ja aktiivien toiveita. Ajat muuttuvat ja toiveet kehittyvät jatkuvasti, siksi uusia toimintamuotoja pitää löytää jatkuvasti. Toisaalta aina ei kannata keksiä uutta. Nykyisiä
toimintamuotoja parantamalla päästään myös eteenpäin. On myös tärkeää, että yhdessä tekeminen on joustavaa.

Päällimmäinen ajatukseni on, että keskustan on kaikilla tasoilla satsattava toiminnallisuuden lisäämiseen. Meidän on etsittävä uusia aktiiveja niin puolueen ulkopuolelta kuin keskustan sisältä.

Toiminnan kehittämisen keskiössä jalkautuminen

Keskustan vahva järjestötoiminta on nojannut pitkään suuriin ikäluokkiin. Ikäluokkien pienentyessä olemme murroksessa, jossa toimijat väistämättä vähenevät. Yhtä aikaa suomalaisten heikko sitoutuminen puolueisiin ja liikkuvien äänestäjien lisääntyminen ovat ilmiöitä, jotka ovat näyttäytyneet haasteellisina uuden järjestöväen houkuttelemiseksi.

Keskustan toiminnan kehittämisen keskiössä pitää olla jalkautuminen suomalaisten pariin. Kaikille avoimien tilaisuuksien lisäksi
meidän pitää jalkautua järjestöihin ja yrityksiin. Jalkautuminen tuo meitä lähemmäs suomalaisten arkea ja avaa luontevia mahdollisuuksia tulla mukaan keskustan järjestötyöhön. Yhä useammin tilaisuuksien ja tapahtumiemme tavoitteena pitäisikin olla uusien toimijoiden kiinnostuksen herättäminen keskustaa kohtaan, ei vain suomalaisten äänestyspäätökseen vaikuttaminen.

Uusia aktiiveja saadaan lisää, kun keskusta on avoin vaikuttamisen kanava suomalaisille tärkeisiin asioihin. Tarvitaan erilaisia
tilaisuuksia ja toimintaa, mutta myös sähköisiä vaikutusmahdollisuuksia. Ajattelen niin, että meidän pitäisi rohkeasti pyytää mielipiteitä esimerkiksi vaaliohjelmiimme myös puolueen ulkopuolelta. Vaikka luonnollisesti lopullinen sananvalta ohjelmissamme on aina keskustalaisilla, avoimet kommentointimahdollisuudet esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toisivat
keskustaa lähemmäs suomalaisia. Jotta olemme uskottava tulevaisuuden puolue, meidän pitää järjestää toimintaa myös heille, jotka eivät vielä ole keskustan jäseniä.

Järjestötyön pitää motivoida pitkään mukana olleita

Järjestötoiminnan kehittämisen ainoa tavoite ei voi olla kuitenkaan uusien toimijoiden mukaan houkuttelu. Järjestötyön pitää motivoida myös siinä pitkään mukana olleita. Siksi on jatkuvasti huolehdittava siitä, että järjestö on aktiiveillemme todellinen kanava vaikuttaa keskustan politiikkaan ja ohjelmiin. Järjestön on myös tarjottava mahdollisuuksia kehittää itseään. Koulutus ja sisäinen verkostoituminen ovat työkaluja tähän.

On myös syytä muistaa, että hyvä järjestötyö innostaa eikä kuormita tekijöitään. Aktiivejamme pitää kuulla järjestötyön tilanteesta ja kehittämisodotuksista nykyistä selvästi useammin. Ajattelen niin, että keskustan kannattaa ottaa käyttöön säännölliset jäsenkyselyt, joilla seurataan perusjärjestötyötämme tekevien jäsentyytyväisyyttä.

Seuraamme mielellämme äänestäjien luottamuksen kehittymistä keskustaa kohtaan. Meidän omat jäsenemme ja aktiivimme ansaitsevat tulla kuulluksi. Puoluevaltuusto on viime aikoina ottanut luontevaa roolia järjestön kehittämisessä. Siksi jäsenkyselyiden luonteva käsittelijä olisi mielestäni puoluevaltuusto, jossa aktiivit ympäri Suomen ovat kattavasti edustettuina.

Puoluevaltuusto on kaiken kaikkiaan puoluesihteerille hyvä järjestön ja toiminnan kehittäjäkumppani. Tätä suhdetta vahvistaisin. Lisäksi haluaisin toteuttaa omassa järjestössämme periaatetta, jota sovellamme politiikassa – kuulla heitä, jotka eivät äänekkäimmin esitä asiaansa. Puoluesihteerinä kiertäisin mielelläni paikallisia tilaisuuksia, joissa mahdollisimman moni
järjestöaktiivimme pääsisi kertomaan ajatuksensa. Paikallisuus on vahvuutemme. Paikallisia tekijöitämme on siksi kuultava.

Järjestörakenne ei ole toimintaa

Keskustan järjestörakenne on varmastikin puolueista hajautetuin. Haluamme vaikuttaa hyvin paikallisesti, kuntatasolla, maakunnittain, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Pohdimme ajoittain, onko järjestörakenteemme este vai mahdollisuus toiminnan kehittämiselle. Ajan saatossa muodostunut paikkaan sidottu järjestörakenne on merkittävä osa keskustalaisuutta, mutta keskustalaisten mahdollisuutta löytää yhteys nopeasti ja jäsenten kesken omasta kotipaikkakunnasta huolimatta vaatii sähköisten toimintamuotojen jatkuvaa kehittämistä. Sähköinen viestintä ja sosiaalinen media ovat hyödyllisiä ja välttämättömiä vuorovaikutuksen muotoja, mutta kuitenkin vain yhteisiä tapaamisia täydentäviä. Se on mielestäni tärkeä järjestön
kehittämistä koskeva periaate. Meidän vahvuutemme on kasvokkain kohtaamisissa, myös keskenämme.

Yhteinen mielipide syntyy yhteisissä tapaamisissa. Ne ovat mitä moninaisimpia tupailloista ja toritapahtumista erilaisiin kokouksiin. Olennaista on ihmisten kohtaaminen kasvokkain, tilaisuus suoraan vuorovaikutukseen, mahdollisuus kohdata erilaisia mielipiteitä, ja lopulta yhteisen kannan muodostuminen.

Keskustelu järjestörakenteesta on hallinnut keskustan sisäistä järjestön kehittämiskeskustelua varsin kauan. Järjestörakenteen pitää puolueen säännöissä olla mahdollistava. Varsinaisesti järjestörakenteen kehittämistä kuitenkin kannattaa katsoa paikallisesti esimerkiksi piireittäin. Yhtä koko Suomea koskevaa linjausta on mahdotonta ottaa. Toisaalla esimerkiksi paikallisyhdistystoiminta puolustaa paikkaansa ja toisaalla kuntakohtainen perusrakenne on toimivin.

Keskustelun painopisteen pitää olla toiminnan kehittämisessä. Rakenne ei ole toimintaa. Järjestön rakenne on olemassa
mahdollistaakseen mahdollisimman monen osallistumista keskustan linjausten muodostamiseen ja Suomea rakentavan politiikan suuntaan vaikuttamiseen.

Kaikki toimijat keskustan sisältä mukaan

Meidän on pidettävä huoli, että kaikki keskustalaiset pääsevät mukaan järjestötyöhön. Meillä on huomattavan paljon kunnan- ja
kaupunginvaltuutettuja, jotka eivät osallistu keskustan järjestön perustyöhön ja kehittämiseen. Meillä on huikea voimavara uusia järjestötoimijoita myös keskustan sisällä. Heidät kannattaa houkutella mukaan. Järjestötyö ei ole velvoite, vaan keskustan rakentama korvaamaton mahdollisuus päästä vaikuttamaan niihin olosuhteisiin, jotka raamittavat kunnanvaltuustojen työtä ja päätöksiä.